Päivät 15-16 | Santiago - A Coruña - HelsinkiVantaa

Santiagosta junailimme itsemme heti aamulla varhain takaisin lähtöruutuumme A Coruñaan. Junamatka kesti vaivaiset 40 minuuttia. Edessä oli Camino3:n ns. vapaapäivä, joka oli yhteistuumin katsottu parhaaksi pitää vasta matkan viimeisenä päivänä. Ja toki 250000 asukkaan A Coruña tarjoaa vapaapäivän viettoon aktiviteetin jos toisenkin enemmän kuin esim. 8 asukkaan Foncebadon:)

Train train... Tytöt Santiagon asemalaiturilla valmiina hyppäämään A Coruñan junaan...

A Coruñan rautatieasemalta kävelimme muutaman kilometrin matkan tuttuun majapaikkaamme, mainioon Hotel Nidoon. Matkalla bongattiin mm. paikallinen "Tähtitorninmäki" upeasta Santa Margaritan puistosta. Suojatietä ylittäessämme juolahti mieleen extempore, että eiköhän oteta caminoversio Beatlesin kuuluisaa Abby Roadin kansikuvaa mukaillen. No kuvasta tuli kertaotolla mitä tuli, mutta suut loksahtivat kyllä auki kun tien toisella puolella oli antikvariaatin näyteikkuna mistä löytyi kaksi ikivanhaa vinyylilevyä... Arvaatte oikein, toinen niistä oli Beatlesin Abby Road..:)

Camino3 Abby Road - hengessä A Coruñassa..:)

A Coruñan vapaapäivä kului pitkälti PPM-matkojen perinteitä noudatten. Matkanjohtaja päivittelee blogia ja kirjanpitoaan hotellilla ja ryhmä shoppaillee ja kiertelee kaupungilla. Mutta yhteiselle lounaalle sentään kerkesin tyttöjen kanssa ja illalla heitettiin vielä yhdessä kunnon tapaskierroskin:)

Mustekalakattila porisee tapasbaarin terassilla, nam..:)

A Coruñan tapaskatujen kuhinassa on leppoisa ja mukava tunnelma. Jos sama määrä suomalaisia olisi illanvietossa vastaavanlaisella baarikadulla, olisi tunnelma jotakuinkin sama kuin moukarihäkissä..:)

Seuraavana aamuna kello soitti 4:15 ja 6:30 istuimme Iberian kyydissä matkalla Madridiin. Paluulennot olivat ajallaan ja HelsinkiVantaalle tupsahdimme 15:30. Kentällä meitä oli vastassa Joutsan AirportShuttle ja sen pilotti Kari, joka on myös Paulan aviomies:) Joutsan AirportShuttle on suomen ylivoimainen ykköskyyti HelsinkiVanaalle:) Tälläkertaa liikkeellä oli vielä kaikenlisäksi DeluxeShuttle, missä ryhmäämme odottivat kuohuviinit ja suklaat:) Harvoin jos koskaan on matkalta kotiinpaluu ollut näin hilpeä:) Kiitos vielä kerran Kari!

Tästä alkaa kotimatka. Aamulla varhain, Aeropuerto de A Coruña, LCG.

Lennot on lennetty. HelsinkiVantaalla odottaa Joutsan AirportShuttle, Deluxe Service..:)

Tätä kirjoittaessani on yksi kotona nukuttu yö jo takana. Katiskat järvessä, pyykkikone päällä, tulet takassa ja juuri päättyneen Caminon tapahtumat tuoreena mielessä:) Camino3 oli todella hieno kokemus ja kaikinpuolin onnistunut matka. Camino3 oli fyysisesti selkeästi haastavampi kuin Camino1 ja Camino2. Camino3 koetteli välillä kulkijaansa mutta oli lopulta kuitenkin niin suopea, että pääsimme kaikki hienosti perille Santiagoon. Camino3 majoituksesta jäi tälläkertaa pois yhteismajoitusyöt Albergueissa mutta lupaamme kestää senkin, että Camino3 majoitus oli alusta loppuun todella hyvää jollei erinomaista:)

Omasta ja PeterPanMaailman puolesta tahdon kiittää Camino3:n hulvattoman hauskaa ja rautaista vaellusryhmää! Kiitos Leila, Maritta, Malla, Merja ja Paula!!! Pekka ja tytöt haluavat kiittää myös kaikkia blogin lukijoita kannustuksesta ja hengessä mukana olemisesta!:)

Sitten ei muuta kuin nostamaan katiskoista se odotettavissa oleva Pietarin kalansaalis... Home Sweet Home... Voikaa hyvin!

Pekka ja tytöt:) Vasemmalta lukien: Leila, Malla, Merja, Maritta, Paula ja Pekka...

Päivä 14 | Santiago de Compostela

Harvojen lajitovereiden vappuaamun yöpöytää koristaa pyhiinvaellustodistus. Yleisempää taitaa olla, että koko yöpöytä näyttää vappuherätyksen yhteydessä täysin vieraalta huonekalulta..:)

Vappuaamiaiseemme ei kuulunut tälläkertaa silliä mutta espanjalainen munkki-ihme zurro oli sentään vahvasti edustettuna. Tuntui hieman kummalta lähteä aamukävelylle ilman reppua. Mutta läheinen upea puisto käytiin kuitenkin kiertelemässä ja kuluttamassa hieman aikaa jota oli tiimalasissa vielä runsaasti jäljellä ennen odotettua puolenpäivän pyhiinvaellusmessua..:) Kyllä vappupäivän sillibrunssit on niin nähty ja koettu, että uutta potkua vapun viettoon lähdettiin hakemaan Santiagon katedraalin lehtereiltä..:)

Leilan Compostela numero 4, muilla ensimmäinen:)

Aamuisen puistokävelyn omituisia kuvia...

Santiagon savustus-show on juuri alkamassa...

Aikamoinen show tupaten täynnä olevassa katedraalissa olikin luvassa. No, myönnetään heti kärkeen että suurimman osan ajasta taisin vilkuilla kellonviisareitteni ällistyttävän hidasta etenemistä... Mutta olihan se sitten kiva kuulla saarnamiehen suusta, että niin ja niin monta suomalaista on vaeltanut sieltä ja sieltä tänne pyhään Santiagoon... Saarnasta jäi mieleen ainakin se kuinka ihmisiä kannustettiin vaatimattomuuteen ja hengellisen pääoman kartuttamiseen materiaalisen pääoman sijaan... Ne ovat kaikki hienoja ja yleviä ohjeita mutta miten niihin pitäisi suhtautua kun ne tulevat piispan suusta jonka esiintymislava on päällystetty kullalla...? Oli miten oli, niin messun loppu ei ollut mikään kardinaalimunaus vaan kunnon show:) Katedraalin katosta roikkuvan valtavan savustuspömpelin suitsukkeet tuikattiin tuleen ja joukko kirkonmiehiä nyki köyden toisesta päästä lootalle kunnon kyydit..:) Mistään rauhallisesti ja arvokkaasti heiluvasta suitsukeastiasta ei todellakaan ollut kyse vaan tämä hopeinen savupommi kirjaimellisesti lensi ympäri katedraalia, seurakunnan seuratessa tukka pystyssä ja silmät selällään tätä Santiagon kuuluisaa savustus-showta..:)

Vasta tästä kuvasti huomasin, että eikös se ole itse Sibeliuksen Janne tuossa takarivissä...

Loppupäivä kuluikin sitten selkeästi tutumpien päivärutiinejen parissa kun sukelsimme mukaan Santiagon  vappupäivän meluun ja tuiskeeseen:) Hotellille kotiuduimme kuitenkin jo hyvissä ajoin, huomisen aikainen herätys mielessämme.

Päivä 13 | Pedrouzo - Santiago De Compostela

Suuri päivä. Camino De Santiagon viimeinen vaelluspäivä, joka olisi päättyvä Santiagon suureen ja mahtavaan katedraaliin.

Jaa mää vai...?

Loppusuoralla ollaan... Enää 3km Santiagoon..:)

Pedrouzon aamupalalla istuttiin koko ryhmä somassa rivissä kuin viimeisellä ehtoollisella, huuhdellen valtavia munakas-bocadilloja cafe con lechella kurkusta alas. Galician sää pysyi uomissaan, pitäen ajatukset arkisissa vaellusasioissa tyyliin "laittaisko sadeviitan päälle heti vai vasta seuraavassa kahvilassa"..:)

Caminon viimeinen etappi oli säästä huolimatta ihan mukavaa kuljettavaa ja kohtuulliset 22 vaelluskilometriä tekivät päivästä suhteellisen kevyen. Merja teki viisaasti, eikä ottanut riskejä polvensa kanssa vaan lähetti reppunsa autokyydillä Santiagoon.

Santiagoon saavuttiin rauhallisin ja hyvin mielin, ilman sen suurempia tunnekuohuja. Suunnitelmana oli hoitaa heti ensitöikseen "kirkollisasiat" pois päiväjärjestyksestä ja käydä kuittaamassa pyhiivaellustoimistosta omat Compostelat, eli todistukset tehdystä vaelluksesta. Jono oli kuitenkin niin pitkä ja hidas, että heitettiinkin ensin tavarat hotellille ja istahdettiin baarin terassille hieman kilistelemään laseja Santiagoon saapumisen kunniaksi. Mustekala-annosten kera luonnollisesti:)

Ensimmäinen näkymä Santiagon Katedraalista, Caminon lähestyessä vanhaakaupunkia.

Tyttöjen supinoita nunnaluostarin portailla..:)

Camino de Santiago on saapunut päätepysäkille.

Vaeltajien määrä Compostela-jonossa oli aivan käsittämätön. Caminon varrelta tuttuja kasvojakin näkyi paljon mutta vielä enemmän tuntemattomia, mikä viittaisi siihen että hyvin useat "vaeltavat " bussikyydillä Santiagoon:) Jonotimme lopulta omia Composteloja lähes kaksi tuntia. Taisi olla Caminon rankimpia osuuksia:) Mutta yes, nyt meillä on ikiomat Compostelat:) Se on siinä ja siinä muuttuuko nimeni Pekasta Pietariksi... Ja saattaa hyvinkin olla, että Compostela plakkarissa kesän kalansaaliit ovat sen mukaisia..:)

Tässä lootassa on kovan kalamiehen, apostoli-Jaakobin luut. Usko tai älä.

Tässä vähän nuorisolle mallia siitä miten vappu-aattoa juhlitaan..;)

Cervezeriassa on tunnelma katossa kun Atletico Madrid on tekemässä espanjalaista jalkapallohistoriaa..:)

Jottei Santiagon ilta päässyt luisumaan ihan hurlumheiksi, niin iltamessun sijaan päädyimme sentään baariin katsomaan Atletico Madrid - Chelsea futismatsia:) Ja onneksi sentään näinkin henkevänä päivänä muistettiin, että sehän on vappu-aatto... Iloista vappua kaikille!;)

Ja lopuksi vielä retkikuntamme vaellusdatakoordinointitoimikuntamme kiittää, kuittaa ja päättää raportointinsa näihin juhlallisiin sanoihin: Kuljettu matka 22,14km, liikkeelläoloaika 4:50, tauoilla 59:16 ja askelia 30130..:)

Päivä 12 | Arzua - Pedrouzo

Tämän päivän vaellus Arzuasta Pedrouzoon oli kevyehkö 21 kilometrin taivallus happirikkaassa tihkusateessa..:) Merja antoi polvelle lisää lepoaikaa lähettämällä reppunsa autokyydillä Pedrouzoon. Malla puolestaan esitteli aivan omaa luokkaansa olevan sadevarustuksensa..:) Ja jo aiemmin tapaamamme saksassa asuva suomityttö Eeva vaelti kanssamme suuren osan päivästä.

Olin aika vakuuttunut, että oma "nepparit kateissa"- tyyppinen halpahalli sadeviitta olisi lajinsa pohjanoteeraus kunnes Malla esitteli oman paistopussinsa..:) Vain paistimittari puuttuu..:)

Eksyttiin matkalla jotenkin kummasti tutustumaan perinteisen galicialaisen keittiön tulisijaan, minkä edustalla herra esitelmöitsijä halusi ottaa meistä tämän kuvan..:)

Galician sää on "tehdasasetuksissa" Leilan ja Mallan jarrutellessa baariin kahvitauolle..:)

Pedrouzoon saavuttiin dramaattisesti kulotus-savun läpi.

Pedrouzon lounaalla tarjoiltiin traktorimiesten annokset..:)

Traktorimiesten jälkiruokakahvin sekaan  ei tähän hätään löytynyt kermaa mutta onneksi löytyi edes pullo pontikkaa, niin ei tarvinnut kahvia ihan raakana juoda..:)

Illaksi viriteltiin pientä tapas-pöytää kun kokoonnuimme Leilan ja Merjan huoneeseen katsomaan futismatsia Real Madrid - Bayer Munchen..:)

Paulan kepsi näytti tälle päivälle 21,02km, 4:40 liikkeellä, 36min tauolla ja askeleita 29556.

Päivä 11 | Palas de Rei - Arzua

Palas de Rein majapaikka Pension Palas oli kerrassaan mainio majatalo. Lisäksi Palasin aamiainen kiilasi tämän Caminon aamiaisten ykköseksi runsaudessaan ja maukkaudessaan. Ja hyvä niin, sillä edessä oli Caminon pisin vaelluspäivä.

Matkaan päästiin aamusumussa, jota joku vääräleuka olisi voinut myös tihkusateeksi kutsua. Mutta sen verran hentoa pisaraa oli ilmoilla, että hyvin pärjäsi ilman sadeviittaakin. Päivän edetessä myös aamukosteudet väistyivät ja loppupäivä olikin kirkasta auringon paistetta aina Arzuan raitille saakka.

Malla, Merja ja Leila kurvaavat kohti Arzuaa.

Matkalla peltohommiin... Pidähän lakistasi kiinni eukkoseni...!

Sutinaa geokätköllä..:)

Päivän etappi oli tyypillistä vehreää galicialaista maaseutua lukuisine kylineen. Puolimatkan krouvissa tankit täytettiin herkullisella mustekala-annoksella ja lasillisilla viiniä.

Aikaisemmin mainitsemani useat jalkavaivat ovat viimepäivinä pysyneet hyvin hallinnassa ja osalla jopa hävinneetkin lähes kokonaan. Toisaalta laastarit ja polvituet ovat myös olleet ahkerassa käytössä. Päivän caminoprofiili ei ollut rankinta lajia mutta etapin 32 vaelluskilometriä nostivat rasitustasot jälleen keskiverto caminopäivää korkeammaksi. Merjan polvelle päivän rasitukset olivat liikaa ja loppumatkasta katsoimme parhaaksi antaa Merjan reppu allekirjoittaneen kannettavaksi. Näillä järjestelyillä koko ryhmä pääsi hienosti perille Arzuan raitille.

Arzuaan saapumista kippisteltiin ensimmäisen kerran jo 5km ennen Arzuaa..:)

Arzuan täyttävän ja maukkaan illallisen jälkeen oli ohjelmassa enää kansallisen "Veterano-päivän" juhlinta:) Juhlallisuudet olivat hartaat ja ytimekkäät kun majapaikan kuppilan Jose tasaili puolilitraa espanjalaista Veterano-brandia viiteen lasiin... Buenas noches..:)

Veterano juhlat Arzuassa:)

Loppusuora häämöttää... Enää 50km matkaa Santiagoon...

Retkikunnan navigointidatatoimikunnan toimeksiantamana tietoonne saatan: Päivän kilometrit 31,97, liikkeelläoloaika 6:59, tauolla 2:06, askelia 42700

Päivä 10 | Portomarin - Palas De Rei

Portomarinin sunnuntaiaamussa päästiin liikkeelle linnunlaulujen säestyksellä komeassa auringon paisteessa. Galician kelit olivat koko päivän niin oudolla tolalla, ettei vesisadetta saatu niskaan koko päivänä:)

Tämä käpy pääsi pelästyttämään Merjan tömähtämällä jakausta hipoen Caminon pintaan... Komia on käpy:)

Leila ja Merja matkalla kohti Palas De Rei:ta.

Askel on lennokas Palas De Rein lähestyessä:) Lennokkuutta saattaa lisätä omalta osaltaan Paulalla koeajossa olevat lentosukat:)

Mehiläisten kerrostalolähiö:) Reikätiiliverhoilun sisällä on tosiaan mehiläispönttöjä suojassa suuremmilta hunajavarkailta:)

Pulpo a la Gallega. Galicialaista vaelluspolttoainetta parhaasta päästä:)

Los coches.

Päivä 9 | Sarria - Portomarin

Sarriasta matkaan lähdettäessä oli Galician sää perusasetuksissaan heti aamusta lähtien. Harmaata, sateista ja lauantaiaamun tyhjät kadut... Aamiaiselle oli suunniteilla pysähtyä ensimmäiseen Caminon varressa auki olevaan kuppilaan, koska keli ei suuremmin houkutellut ylimääräiseen Sarria skannailuun aamupalan perässä. Kuinkas ollakkaan, tupsahdimme muutaman kilometrin aamukävelyn jälkeen saman ravintolan pihaan missä eilen syötiin illallinen. Hyväksi todettiin myös paikan aamiainen ja päivän vaellus sai jatkua tankit kananmunalla ja pekonilla täytettyinä kohti Portomarinia:)

Päivän vaellus eteni tyypillisissä Galician vehreissä ylämäkialamäki maisemissa. Päivän reitille osui lukuisia pieniä kyliä, joista muutamiin pysähdyimme kahvittelemaan. Yksi suomalainenkin tuli meitä vastaan ja kulki osan päivää kanssamme samaa matkaa. Sadetta ei lopulta riittänyt kuin aamupäiväksi ja loppupäivän paisteli vuorostaan aurinko upealta sinitaivaalta.

Repun sadesuojaa pakataan vauhdissa off-asentoon:)

Tästä Merjalla on enää 100kmn matka Santiagoon:)

Tänään ohitimme myös 100km Santiagoon-merkkipaalun. Se näkyy välittömästi Caminolla selvästi suurempana vaeltajien määränä. Vielä mahtuu oikein hyvin sekaan mutta eron kyllä huomaa selvästi.

Portomarin on erittäin idyllinen ja kaunis pikkukaupunki, joka koreilee Miño-joen rannalla. Rio Miño voisi kokonsa puolesta olla yhtä hyvin Rio Grande, koska se näyttää toisinpaikoin enemmän järveltä kuin joelta.

Portomarinissa oli ohjelmassa pyykkipäivä, joka sujui vaivatta kun koko ryhmän likapyykki mahtui samaan suureen pesukoneeseen. Lisäksi oli ohjelmassa Merjan nimipäivän ennakko-juhlatilaisuus, mitä Paula sulostutti nokkahuilukonsertilla:) Tarjolla oli viiniä ja pikkupurtavaa:)
Portomarinin lauantai-iltariennot olivat vähintäänkin rauhallista lajia mutta juuri sopivat parille oluelle ja mustekalailtapalalle:)

Leila ja Merja Portomarinin portilla.

Retkikunnan nokkahuiluosasto tiedottaa: Päivän kuljettu matka 22,72km, liikkeellä 4:57, tauolla 1:59, askelia 32243...